tiistai 25. helmikuuta 2014

Oh well... That's life

Äkkiä kerkesikin melkein viikko ilman blogia vierähtämään. Otsikko tulee sanonnasta jota on tullut tässä pari viikkoa käytettyä kiitos Eduardon, hiljaisen hetken rikkoo viimeistään tuo lausahdus. Täällä huomaa todella helposti kuinka toisten sanomat lausahdukset jäävät mieleen ja yhtäkkiä huomaat jo käyttäväsikin niitä. Hassua huomata kuinka ihmisen mieli toimii, kun on ns. pakotettuna tilanteeseen jossa ei voi puhua omaa äidinkieltään. Tai ainahan tietenkin voi, mutta asia ei vain mene perille. Huomaa nappaavansa paljon helpommin kaikkia ärsyttävältäkin kuulostaneita sanontoja ja käyttävänsä niitä vielä nopeammin.  No se tästä analyysista, jatketaan viime viikon tapahtumiin :)

Meidän kadulla sijaitseva Fiatin historiallinen museo

Viime tiistaina olleessa aperitiivi-tilaisuudessa saimme paljon uusia kavereita, lähes kaikki kotoisin eri puolilta maailmaa ja näimme myös vähän vanhoja tuttuja. Suomalaisia en vielä sieltä löytänyt, mutta baariin siirtyessä tapasin narikassa kaksi suomalaista jee! Baarissa oli hauskaa uudella porukalla ja otimmekin heti torstaina uusiksi osan kanssa. Kävimme parilla paikassa jonka nimi oli Jumping Jester, joka oli aika perusmukava istuskelupaikka. Keskiviikkona ei tapahtunut oikein mitään ihmeellistä, hengailtiin kotona ja tehtiin ruokaa.

Lenkkimaisemia

Torstaina kävin lenkillä aamupäivästä ja se oli aivan mahtavaa, aurinko paistoi ja huppari oli melkein liian kuuma jo. Meidän lähellä on Valentinon puiston alku, ja se on hyvin suosittu lenkkipaikka, ainakin lenkkeilijöiden ja muiden suositusten määrästä päätellen. Siellä pääsee menemään Po-joen viertä hyvän matkan ja näkee hienoja maisemia. Lenkistä tuli lopulta vähän hidas, koska pysähdyin koko ajan kuvailemaan kaikkea nättiä ympärillä.  Mutta tehokkaasti tuli käveltyä/hölkättyä 8km ja hyvällä omalla tunnolla sai mennä parille illalla. Perjantaina olikin aikainen herätys ja lähdettiin junalla kohti Milanoa. Siitä teenkin ihan oman postauksen kaikkien tsiljoonien kuvien kanssa.


Lauantai-iltana aloin fiilistelemään, että on vähän kurkku kipeä ja kuumeinen olo ja meninkin jo illallisen jälkeen puoli 11 aikaan nukkumaan. Aamulla olo oli vielä huonompi ja flunssahan siinä tuli. Nukuin koko sunnuntain kotiin päästyämme ja tänään aamulla onneksi olo oli paljon parempi ja pääsin ensimmäisille oikeille tunneillenikin. Nyt on enään vähän nenä tukossa, mutta duactilla sekin hoituu.

Valentino puisto

Tämän päivän ohjelmassa oli siis Financial Accounting kurssin aloitus, kokonaiset neljä tuntia. Iloisena yllärinä tunneilla oli myös yksi suomalainen minun lisäkseni ja pääsin vähän harjoittamaan muistiani suomen puhumisessa. Onneksi nyt en ollut yhtä surkea siinä kuin viimeksi yrittäessäni puhua, mietin että ehkä se johtui siitä etten ollut kerinnyt vielä puhua englantia päivän aikana. Sain ns. suoraan suomi moodin päälle. Kurssi oli tylsä ja olen satavarmasti käynyt sen jo suomessa, mutta koska saatavilla ei ollut oikein muutakaan niin päädyin sen pitämään. Opintopisteitähän tänne tultiin keräämään, vai miten se menikään...


Tänään oli myös italian kielikurssin aloitus, joka ei ihan putkeen mennyt. Valitsin tasokseni intermediate, kuten taisinkin jo aiemmin mainita ja testi jonka teimme alkuun ei mennyt putkeen. Siinä oli aika huimasti sanoja joita en ollut ikinä kuullutkaan ja oletin että kahden vuoden lukemisella voisin siellä pärjätä. Täällä kuitenkin ymmärrän aika paljon ihmisten puheesta, vaikka en osaakkaan aina vastata italiaksi. Onneksi myös viime vuonna täällä opiskellut Sam sanoi, että testi oli ihan hirveä. Päätin siis, että menen beginner kurssille keskiviikkona muiden kanssa. Kerroin jo professorillekin siitä ja hän halusi kuitenkin että katsoisin arvosanani ennen sitä, mutta tiedän jo ettei sieltä tarpeeksi hyvää tule. Ainakin luulisin saavani hyvän arvosanan beginner tason kurssista papereihini.

Kaisa Milanossa

Huomenna on taas aikaiset tunnit aamulla, joten kirjoittelen Milanon reissusta lisää myöhemmin ajan kanssa. Viimeinen kuva on Milanosta ja siinä olenkin aika korkealla lähes kaikkien kattojen yllä. Seuraavaan postaukseen ei toivottavasti mene ihan viikkoa...

Baci,
Kaisa

tiistai 18. helmikuuta 2014

Koulua koulua..

Buongiorno!

Sunnuntaina meillä oli Eduardon kanssa ikea-päivä, koska emme ole löytäneet täältä kauppaa josta ostaa lakanoita, pyyhkeitä jne. Kuulimme toisilta vaihtareilta että sinne on helppo mennä metrolla viimeiselle asemalle Fermiin ja sieltä kulkee ilmainen shuttle bussi ikealle. Google mapsin mukaan matka olisi vienyt tunnin, mutta kyllä me noin 35 minuuttiin siitä selvittiin. No siellähän sitten tuli napattua kaikkea tosi 'tarpeellista' ja lopullinen summa ostoksille oli 60e. Ja mikä tärkeintä sieltä saa ruisnäkkäriä! Täällä leipä ei oo kauheen ihmeellistä, ostin jotain vähän tummempaa leipää ja sen päiväys oli yli kuukauden eteenpäin...

Vähän ikeaa

Eilen pääsin jopa aloittamaan itse koulun, vaikka sainkin selville että alunperin valitsemiani kursseja on siirretty viikolla. Kävin kuitenkin puolalaisen tytön ja saksalaisen pojan kanssa yhdellä luennolla, joka oli tarkoitettu Masters tasolle. Itse siis opiskelen vielä Bachelor tutkintoa, joten kuuluisin muille kursseille, mutta koska näitä saa sekoittaa ajattelin käydä kurkkaamassa kuinka vaikeita nuo aineet ovat. Kurssi vaikutti ihan ok hyvältä, professorien englanti ei ollut aina ihan ymmärrettävää. Tänään kuitenkin kävin kokeileen toista saman tason kurssia ja päätin, että ei ole mun juttu. Lähes koko kahden tunnin luennon professori laittoi uusia kaavoja ja yhtälöitä taululle ja lisää powerpointista. Minähän en mikään kauheen innokas matikka ihminen ole, eli ei kelvannut se kurssi mulle. Päädyin nyt pysymään noissa 'oman tason' kursseissa, joista neljästä jopa kolme olen tainnut jo käydä Suomessa. Eli koulusta lisää ensi viikolla, tän viikon oon ansaitulla vapaalla, niin tuskaa se yhtälöiden katselu oli. 




Loppupäivän eilen pyörimme ympäri kaupunkia, ensin puolalaisen tytön kanssa ja kävimme lounaalla ja sitten Eduardon kanssa. Kiipesimme jopa yhdelle isolle kukkulalle, jonka päällä oli vuorimuseo tai jokin semmoinen. Sieltä oli kivat näkymät alas, mutta puut olivat tiellä ettei saanut hienoa kuvaa. Tapasimme myös yhden italialaisen, johon Eduardo oli tutustunut omassa koulussaan ja hän näytti meille kirjakaupan ja kertoi eri paikoista. Illalla vähän skypettelin sekä äidin että isän kanssa. Skypeilyn aikana Martina (puolalainen) tuli meille ja puhuimme kursseista ja muusta, sekä kokkasimme illallisen. Täällä on tullut innostuttua ihan eri lailla kokkaamisesta kuin kotona. Ehkä siihen vaikuttaa se, että kaupoissa on niin eri tavaraa ja  kun on katsonut esimerkiksi Eduardon kokkaavaan sellaista ruokaa mitä Portugalissa tehdään niin on saanut innostusta kokeilla.

Näkymiä kukkulalta

Tänään saimme pesukoneen, jee! Kävin luennon jälkeen isossa Carrefour supermarketissa, joka on koulumatkani varrella ja melkein ostin koko kaupan tyhjäksi. Meiltä puuttui vähän mausteita ja kaikki konetiskiaine ja pyykinpesuaine, tietenkin myös ruokapuolta kolusin ahkeraan. Meidän lähikauppa on kuin siwa, jossa on kalliimpaa ja kaikkea ei löydy sieltä joten tuo iso marketti oli unelma. Kotiin päästyäni sitten Eduardo fiksuna huomautti että pyykinpesuaineeni olikin vain huuhteluaine. No onneksi tarvitsimme sitäkin ja otamme huomenna uuden yrityksen pesuaineen kanssa. 

Po-joki

Illalla meille on järjestetty aperitiivi-tilaisuus, eli ravintolasta johon menemme saa 7 eurolla yhden juoman ja jonkinlaisen ruokabuffetin. Se on kaikille vaihtareille ja hyvä tilaisuus päästä tutustumaan muihin, jos vaikka näkyisi suomalaisia. En olekaan vielä kokeilleet tuota aperitiivi juttua, joten on kiva päästä tutustumaan siihenkin näin pienen ohjauksen kanssa. Tilaisuuden jälkeen on joka tiistaiset bileet ja ajattelimme mennä katsomaan minkälaiset ne ovat. Vähän sama juttu kuin sikatiistai, ainakin näin olen facebook tapahtuman perusteella kuvitellut. 

Tuolla me oltiin

Ainiin ja nyt on bookattu junat ja hotelli Milanon reissulle, lähdemme perjantaina ja tulemme takaisin sunnuntaina jo päivästä. Koko jutulle tuli hintaa 82€ joten ei paha ainakaan minun mielestä. Junat kuitenkin näin lyhyellä varoitusajalla ovat paljon kalliimpia yleensä. Sieltä palailenkin toivottavasti monien kuvien kera, ehkä vähän myös jotain shoppailuja. Nyt olemmekin Eduardon kanssa kahdestaan perjantaihin ja kun Luca palaa kotoaan me lähdemme Milanoon. Kiinnostaisi tietää mitä Luca sanoo porukoilleen uusista kämppiksistään :D Kaksi hullua ulkomaalaista, jotka haluavat olla liikkeellä koko ajan. 
Nyt tarviikin jo alkaa vähän katsoa millaisena aikoo lähteä ulos tänään. 
Baci, 
Kaisa

lauantai 15. helmikuuta 2014

Not homeless anymore

Jeij hyvät päivät vaan jatkuu. Eilen saatiin kämppä Corso Dantelta eli aika lailla puolesta välistä mun koulua ja keskustaa. Just hyvällä paikkaa mua ajatellen, pojille taas olisi ollut parempi olla keskustassa jossa heidän koulu on, mutta koska kämpät on näin kiven alla niin tämä oli paras ratkaisu. Vähän jänskättää mitä tästä tulee, kun kämppiksinä on kaks jätkää portugalilainen Eduardo ja italialainen Luca. Tähän mennessä ainakin kaikki ollu ihan jees, ollaan kokkailtu vähän illallista ja hengailtu yhessä meidän pikku olkkari/keittiössä.

 
Uusi kotitalo

Eilen käytiin tietty vähän juhlimassa meitä ja meidän kämppää. Tehtiin eka lasagnea ja juotiin siinä pari pulloa viiniä  ja myöhemmin lähdettiin slovakialaisten ja meksikolaisten kotiin jatkamaan iltaa. Sitten sieltä baariin jossa oli Erasmus-bileet, eli toisin sanoen vaihtaribileet. Erasmus on vaihto-ohjelman nimi jossa me kaikki olemme. Lapsus oli mielestäni vähän outo paikka, klubi jossa lähes kaikki olivat takit päällä vaikka olisi ollut narikkakin. Ehkä ens kerralla siitä saa paremman kuvan kun tietää vähän kuinka täällä "baarikäyttäydytään". Pojathan ei baariin asti selvinneet, tai portugali olis selvinnyt mutta italia oli niin hyvässä kunnossa että päätti ihan itse lähteä kotiin. Täytyy varmaan alkaa täällä opettamaan ihmisiä juomaan :D No hauskaa oli ja tutustuin ainakin uusiin ihmisiin.


Chili con carne mexicana lounaana

Tänään olikin kämppiksillä pikkasen oloja ja mulla hieman myös. Mutta kun niistä selvittiin lähdettiin Eduardon kanssa pyöräilemään kohti keskustaa ja hakemaan kotiin netti. Hommattiin siis eilen Erasmus tapaamisen jälkeen tobike kortit joilla saamme pyöräillä paikasta toiseen ilmaiseksi aina puolen tunnin ajan ja ne saa pyörä-asemilta joita on ympäri kaupunkia. Ne täytyy aina palauttaa takaisin samanlaiselle asemalle ja tobikella on myös oma sovellus puhelimeen josta pystyy tarkistamaan onko vapaita pyöriä ja paikkoja joihin jättää sen. Niin kätevää, eikä tarvitse huolehtia että joku varastaa pyörän tai mitään. Kortti jonka me ostimme maksoi 25€ ja se on voimassa vuoden, mutta siellä oli saatavissa myös päivä, viikko ja kuukausikortteja.

Tobike pyörä

Erasmus tapaaminen oli ihan ok, lähinnä siellä kerrottiin asioista joita olimme jo ehtineet tekemään. Siellä oli myös ilmoittautuminen italian kurssille, joista valitsin intermediate, mutta ekalla tunnilla on koe jolla tarkastetaan oikea taso. Voi olla että italiani on sen verran ruosteessa että joudun beginners kurssille. Tapaamisen hyvä puoli oli, että tapasimme kerralla lähes kaikki vaihtarit ja saimme paljon uusia tuttuja. Yhtään suomalaista ei ainakaan tässä tapaamisessa ollut, joten luultavasti tulen puhumaan huono suomi tyylillä kun palaan takaisin. No saapahan hiottua italian paremmaksi. Englannin puhumisesta ei onneksi tarvitse huolehtia yhtään, koska kaikki puhuvat huonompaa enkkua (ainakin paikalliset). Suomessa on asiat niin hyvin, koska opiskelemme englantia heti ala-asteelta lähtien ja siihen oikeasti panostetaan. Tämä on siis hyvä tapa hankkia rohkeutta enkun puhumiseen koska ei tarvitse pelätä puhuvansa väärästä asiasta tai muuta, muut ihmiset eivät luultavasti kuitenkaan ymmärrä :D

Pyöräilymaisemia Po-joen rannasta

Netin hommaaminen tänne oli suhteellisen helppoa, kävimme Wind operaattorilla kyselemässä vaihtoehdoista ja Eduardo päätyi ottamaan mobiilireitittimen (oli pakko googlettaa) ja minä otin nettitikkuun sim-kortin. Minulla oli siis nettitikku valmiiksi mukana niin en tarvinnut muuta. Hinnat oli ihan ok, 15€ kuukausi ja siirtorajana 10gt, jonka jälkeen nopeus laskee. Käytännössä siis rajaton netti pienellä nopeusrajoituksella. Mobiilireititin juttu maksoi myös 15€/kk mutta itse vempele oli 49€, kun taas nettitikku olisi ollut 39€.

Löydettiin jäätä!

Illallista ei ollut tänään onneksi "pakko" syödä, kun kokkailimme kaikki itsellemme. Tai siis Eduardo kokkasi, Luca tilasi pizzan ja itse en syönyt kuin vähän leipää. Yleensä kotona syön yhden lämpimän ruuan päivässä ja nyt tämän koko viikon olen syönyt lounaan 13-15 välillä ja vielä illalla 20-23 välillä illallista. Pojat tietty vähän ihmetteli, kun ovat tottuneet tuohon rytmiin aina, mutta mä oon täällä muutenkin ollut niille ihan ihme ihminen. Varsinkin kun eilen tarjosin salmiakkimaistiaiset, ei ollut ihan lempparia ilmeistä päätellen :D

Nähtiin myös vähä actionia

Kuvissa oleva jää oli niin iso ihmetys mulle, koska ei täällä ole edes ollut yhtään pakkasta. Selitys kuitenkin löytyi vierestä, jossa oli kyltti luisteluradasta. He siis purkivat yhdellä piazzalla olevaa luistelurataa, vaikka kaiken järjen mukaan sen olisi voinut antaa vain sulaa. Pyöräillessämme näimme myös palo-auton toimessa, emme tosin tiedä mitä tapahtui, mutta jotakin katolla oli käynyt. Pian toivottavasti varaamme myös hotellin ensi viikolle Milanoon, koska fashionweek. Pakko mennä ulkopuolelle katselemaan ja kuvailemaan tyylikkäitä ihmisiä ja olen halunnut jo pitkään päästä kaupunkiin samaan aikaan fashionweekin kanssa. Onneksi Eduardo on ihan täysillä mukana tässä suunnitelmassa. Tänään olemme vielä miettimässä lähdemmekö ulos vai jäämmekö vain kotiin hengaileen, varsinkin kun nyt on nettikin kotona. Luca on ainakin jäämässä kotiin, koska hänen piti tänään matkustaa kotiinsa jonnekin keski-italiaan, mutta jostain pikku syystä se siirtyi huomiselle.

Ciao!
Baci,
Kaisa

torstai 13. helmikuuta 2014

Im so excited !

Tänään ja eilen on ollut niin hyvät päivät että oon ihan liian ilonen. Eilen käytiin tsekkaan kaks kämppää, toinen ihan keskustassa ja toinen puolessa välissä keskustaa ja koulua. Keskustakämppä oli muuten ihan loistava, mutta huoneet pieniä ja yhessä ei ollu ikkunaa. Ja toinen oli ihan mahtava, isot huoneet, saatavissa kesäkuuhun asti vuokralle ja kokonaan kalustettu juuri nyt. Kaikki siis ihan uutta ja ikeaa :D Ja hauskat persikan väriset seinät. Ainut ongelma oli että tyttö jonka alunperin piti meidän kanssa muuttaa piti asuntoja liian kalliina. No me sitten sovittiin että hän etsii omaa kämppää ja etittiin facebookissa meille siihen yhteen huoneeseen kämppis. Heti tärppäskin pari ja lopulta kämppää tuli katsomaan italialainen poika, joka innostui kämpästä ja lupasi ilmotella huomiseen aamuun mennessä mitä päättää. Hän kyllä sanoi että on aika varma nakki. Joten jee huomisesta eteenpäin en välttis oo enään koditon !

Näin mäkin parkkeeraan kun tuun Suomeen

Eilen oli aika kämppäkeskeinen päivä ja illalla käytiin superhyvässä kiinalaisessa syömässä. Se oli tosin vähän huonolla alueella, vähän pelotti kävellä takasin hotlalle. Söin pollo della nonnan eli isoäidin kanaa joka oli juuri hyvän tulinen. Kiinalaisessa oli jotkut bileet meneillään samaan aikaan ja meteli oli ihan järkyttävä. Normaaliäänellä puhuessa ei aina välillä kuullut yhtään mitä toinen sanoi :D

Eilisen ruokajuoma

Tänään oli aika chilli päivä, nukuttiin myöhään ja lähdin sitten kaupungille metsästään hiuslakkaa, jota saa ilmeisesti vaan supermarketeista tai ainakaan mistään perus kosmetiikkakaupasta en löytänyt. Marketti oli tietty kiinni, koska oli siesta aika, yllärii. Sitten Eduardo jo soittikin ja mentiin lounaalle. Sen jälkeen kävimme katsomassa videokameraa hänelle, koska hän videobloggaa ja puhelimella ei tule ihan liian hyvää materiaalia. No kävikin niin että kameraa ei löytynyt, mutta mä löysin kännykän laturin tai siis langattoman ihme laturin ettei akku lopu kesken päivän. Sen lisäksi ostin myös söpöt kuulokkeet, joita voi käyttää kaupungilla. Päivän yllärinä oli yhdessä kahvilassa mukava vessa :D Onneks kävin vaan pesemässä kädet!


Päivän ostokset

Päivän ylläri :D
Kohta lähdemme illalliselle johonkin tähän hotellin lähistölle ja huomenna parhaassa tapauksessa pääsemme vähän tutustumaan Torinon yöelämään, jos italialainen ottaa kämpän meidän kanssa ja saamme muutettua. Muutenkin huomenna on erasmus tapaaminen, johon tulee suurin osa nyt aloittavista vaihtareista joten saamme uusia kavereita ja voimme mennä porukalla ulos :)
Baci,
Kaisa

keskiviikko 12. helmikuuta 2014

Buona sera!

Hyvää iltaa siis :) 
Eilinen oli ihan liian matkustuspäivä, bussi Milanon Malpensa lentokentältä oli tosi helppo ratkaisu kun oli tulossa Torinoon. Tosin bussi oli paria paikkaa vaille täysi, mutta matka meni aika nopeasti varsinkin kun torkahtelin siinä välillä musiikkia kuunnellessa. Noin kaksi tuntia oli arvioitu aika, mutta itse matkaan taisi mennä 1,5 tuntia koska matkatavaroiden lastaaminen vei aikaa. Hostellille mennessä otimme taksin portugalilaisen pojan kanssa, jonka kanssa varasimme myös huoneet ja olemme etsineet asuntoa hänen ja yhden puolalaisen tytön kanssa. En siis ketään tuntematonta napannut samaan taksiin. 

Aamupala croissant

Hostelli oli aivan loistava, vastaanoton ihmiset hyvin mukavia ja he kertoivat lähes kaiken mitä alueesta tulee tietää. Hostelli oli Tomato Backpackers Hotel, eli se taisikin olla hotelli. Olin koko ajan varma että asuimme hostellissa, no ei se kai niin vaarallista oli. Se sijaitsi San Salvarion alueella lähellä juna-asema Porta nuovaa, josta menee ratikka minun koululleni eli ekonomian rakennukselle. Lähellä juna-asemaa löytyi alue jossa oli muutamia ostoskatuja ja siellä oli esimerkiksi Zaran, Sephoran ja Guessin liikkeet. Ne tietenkin olivat illalla jo kiinni kun lähdimme Eduardon kanssa kiertelemään ja etsimään hyvää ravintolaa. Hotellia voin siis suositella lämpimästi, jos ei ole tottunut viiden tähden hotelleihin. Yhden hengen huone jossa olin täytti perustarpeet, sänky, pistorasioita, wc ja wifi. Sänky tosin oli vähän huono minun selälle ja huone vähän kylmä yöllä, mutta girls gotta do what a girls gotta do.

Tomato Backpackers Hotel

Eilen illalla jouduimme etsimään uuden hotellin, koska Tomatossa ei ollut enään tilaa meille useammalle yölle. Onneksi löysimme jotakin kautta hyvän kuuloisen ja lähellä keskustaa olevan hotellin, jonka hintakaan ei ollu aivan liikaa. Hotel Alexandra on tämän paikan nimi, jossa parhaillaankin kirjoittelen tätä postausta. Muuten todella hyvä ja laadukkaampi kuin edellinen (kolme tähteä) paitsi että wifi on maksullinen ja hinta on 9€/3h. Otimme molemmat sen tälle päivälle, mutta onneksi nyt kun sain tänään hommattua italialaisen liittymän itselleni niin sain netin takaisin puhelimeen ja voin sitä kautta bloggailla tai jakaa netin läppärille. Yllättävän helppoa oli hommata kuukausimaksullinen liittymä, vaikka ei ole osoitetta italiassa eikä mitään muutakaan. Kävelin liikkeeseen ja kysyin puhutteko englantia, italiaksi tietenkin ja sain melkein saman tien jonkun nuorille tarkoitetun liittymän käteen. Hintakaan ei ollut paha, aloitusmaksu 10€, palvelumaksu 3€ ja itse kuukausimaksu 10€. Joten tämän jälkeen tarvitsee enään maksaa pelkkää kuukausimaksua.

Parveke oli sisäpihalle

Tänään kävin koulullani pyörähtään ensimmäistä kertaa ja ohhoh, vähän oli eri kaliiberia kuin meillä Ikaalisissa tai edes Tampereella. Kaunis vanha rakennus ja varmaan kahden tamkin kokoinen. Näkymät  koulun takaa olivat alpeille. Ensivaikutelma oli että koulu on hyvin massiivisen näköinen, kun pääsin ratikalla kohdalle. Sellainen se oli myös sisäpuolelta, luokkahuoneet näyttivät aika tavallisilta, mutta käytävät olivat samaa sarjaa julkisivun kanssa. Koulu oli aika lailla tyhjä arpa, henkilö joka pystyy ottamaan yhteyden Suomeen ja hoitaan asioita on paikalla vasta torstaina, vaikka olen saanut infon että koko infopiste on auki vain ma-ti ja pe. No ei siinä lupasin sitten torstaina palata asiaan. Sen jälkeen olimme sopineet Eduardon kanssa tapaamisen Tomatolla, jonne sai jättää matkatavarat check-out päivänä aina kello 00 asti. Kävimme lounaalla ja haimme laukut, jotta pääsimme suuntaamaan kohti tätä hotellia. Täälläkin vastaanotossa on hyvin mukavia ihmisiä ja tämä on hyvin lähellä keskustaa.

Koulurakennus, tai osa siitä

Puisto vastapäätä Porta Nuovaa
Tänään oli ihanan aurinkoinen ja lämmin päivä, bongasin yhden naisen juoksemassa caprimittaisissa housuissa, ihan siihen ei kyllä vielä tästä kelistä ollut. Kuitenkin noin 10 astetta oli lämmintä. Löysimme hotellilta pois lähtiessä suuret aukiot täynnä kauppoja, museoita ja yhden aidatun puistonkin näimme. Kävimme kahvilla jossakin pienessä kahvilassa ja haimme minulle pääkoulun infopisteestä koulun paperit. Yllätys oli että saimme vähänkuin passit, joihin merkitään kokeet, numerot ja opintopisteiden määrä. Infopisteen jälkeen pidimme vapaa-aikaa asioiden hoitamisesta ja minä lähdin tekemään pientä shoppailukierrosta. Erkanimme siis Eduardon kanssa ja sovimme että lähetämme viestin kun olemme valmiita. 

Päivän ostossaldo
Ensimmäinen kunnon pizza täällä

Olin niin tyytyväinen kun pääsin edes kauppoihin kiertelemään ! Sovittelin aika paljon kaikkea, mutta lopulta matkaan lähti pinkki huppari Athletes World nimisestä kaupasta, joka oli supersiisti. Niin cooleja tennareita ja vaatteita, sekä henkilönkunta joka oli vaihteeksi ihan awesome. Puhuin yhden myyjistä kanssa vaatteista ja mistä olen kotoisin jne. ja hän kertoi olevansa kotoisin Sardinian Cagliarista, joka tietenkin on ainoa paikka Italiassa jossa olin käynyt ennen tänne tuloa. Hyvin hassua, se oli vielä kauppa johon tulen varmasti palaamaan, siellä oli niin paljon kaikkea minulle. Olin myös hyvin epäkäytännöllinen pakatessani, otin vain muutaman lämpimän vaatteen ja eilen hotellilla päätin, että jotain tarvitsee ostaa jolla voin vain hengailla kotona/hotellilla. Ja lähes ensimmäisestä kaupasta johon menin sen löysin, voi sitä iloa. Muita ostoksiani oli Kikosta meikkivoide ja yöripsiväri (enemmänkin seerumi joka lupaa pidentää ripsiä). Olen niin helppo kohde kaikelle hömpälle kun kyse on meikeistä, kaikkea uutta on pakko kokeilla. Äsken kävimme syömässä hyvässä italialaisessa ravintolassa, joka vaikutti hyvin perinteiseltä ja oli hieman kauempana keskustasta. Asiakkainakin siellä oli paikallisia meidän lisäksi. Mutta nyt alkaa pikkuhiljaa sänky kutsua.
Buona notte !
Baci, Kaisa

maanantai 10. helmikuuta 2014

I won't be gone for too long

Heippa lentokoneesta!
Äsken lähti mun lento kohti Osloa, jossa sitten pääsee vaihtamaan Milanon koneeseen. Norwegianilla lennän niin löytyy wifi myös lennon aikana. Jännää kun ennen en ole lentänyt näin että pystyy netissä oleen samalla.



Viime yönä ei tullut kauheesti nukuttua, mutta vielä ei ainakaan väsytä eikä haittaa se. Ehkä illemmalla kun pääsee viimein perille Torinoon voi olla aika väsy olo. Kuitenkin kahden lennon päälle ja Tampere-Helsinki bussimatkan päälle vielä bussimatka Milanosta Torinoon joka kestää kaksi tuntia. Tampereelta kentälle välillä sain ehkä vähän päälle tunnin unet nukuttua.


Valmiina lähtöön

Eilen aamulla aloitin pakkaamisen ja yöllä vähän ennen yhtä sain kaiken laukkuihin. Mun lentolippuihin kuului siis kaksi ruumaan menevää matkalaukkua ja yksi käsimatkatavara eli yhteensä 50kg olisi saanut olla mukana. Olin superyllättynyt lippujen varaamisen jälkeen kun tarkastelin paremmin niitä ja huomasin että koko hintaan kuului kaksi laukkua. Normaalisti varmaan pelkät laukut maksaisi saman verran kuin nää mun lennot. Suosittelen siis lämpimästi Skyscannerin käyttöä kun etsii lentolippuja tai hotellia, sain sitä kautta alle 80 eurolla nämä lentoliput ja laukut.

Tampere my love
Eilen oli myös viimeisten hyvästien aika parhaiden tytsyjen kanssa, haettiin ruokaa ja hengailtiin yhden meistä kotona. Oli paljon kivempaa kuin käydä vaan jossain ravintolassa syömässä ja lähteä heti kotiin. He myös lahjoivat mua lahjalla jossa oli mm. Italian cosmo, salmiakkia, laastareita ja muuta hyödyllistä. Salmiakkihan on suuri rakkauteni, joten nyt ehkä pärjää kun on kolme karkkipussia pelkkää salmiakkia mukana.



Bussi jolla lähdin kohti lentokenttää lähti 3:10 linja-autoasemalta, jonne ajoin minut ja isäni. Tulee varmaan olemaan outoa kun ei lähes 4 kuukauteen aja autoa ja sitten palaa takaisin oman auton rattiin. No ehkäpä siitä selviää, jos vaikka jossain vaiheessa tulisi tuolla vuokrattua auto ja lähdettyä sillä kiertelemään jossain. Vaikka Italian liikenne onkin ihan hullua, mutta olisi hauska kokeilla kuinka siellä selviäisi. Linja-autoasemalla bussi tulikin heti ja isän kanssa sanottiin pikaiset heipat. Bussissa tuli hieman haikea olo kun lähti tutulta ja turvalliselta Tampereelta, mutta myös iloinen että nyt ei tästä ole perääntymistä.

Palailen Italiasta heti kun on aikaa ja löydän wifin tai saan hommattua netin itselleni.
Ciaoo!
Baci, Kaisa  

lauantai 8. helmikuuta 2014

Vikat päivät mansessa

Nyt on hostelli bookattu ekoille parille yölle ja sen jälkeen ei olekaan mitään tietoa mitä tulen tekemään. Toivottavasti siihen mennessä löydän kämpän, koska täältä käsin se on tuntunut aika mahdottomalta. Ainakin jos ei halua muuttaa solussa olevaan jaettuun huoneeseen, sen verran kuitenkin pidän yksityisyydestä että siihen en suostu. Onneksi positiivisella asenteella pärjää pitkälle ja uskon että kämppä löytyy ja kaikki muukin järjestyy.
Tiistaina ja eilen tein viimeiset työpäivänikin ennen reissua ja oli kyllä ihan hyvä fiilis siitä, että seuraavan kerran leipomolle vasta kesäkuussa jos silloinkaan. Harjottelupaikka olisi kyllä iso plussa ensi kesälle, ettei joutuisi vuoden päästä suorittamaan kahta peräkkäin. Ennen perjantain töitä kävin lounaalla kaverin kanssa ja jälkeen menin yhteen pubiin istuskeleen ja moikkaan siellä töissä olevaa kaveria.
Torstaina päädyin lopulta haalaribileisiin vaikka kotoa lähtiessä en vielä ollut ollenkaan menossa. Kävin syömässä yhden kaverin kanssa panchossa ja vielä jälkkärillä sticky wingerssissä. Jälkkäri oli jotain mitä olin jo kauan halunnut maistaa, nimittäin friteerattu suklaapatukka jäätelöllä. Vaikka kuinka ällöltä kuulostaakin niin se oli aivan loistava ! 

Paras jälkkäri

Siitä menimme moikkaamaan kavereita ylä-aleen, jotka lopulta sai houkuteltua mut mukaan haalaribileisiin. Harvoin kuulee yhdistelmää Kaisa, auto ja baari samassa lauseessa :D Torstaina tälläinen kuitenkin pääsi tapahtumaan ja oli varmaan hauskinta ikinä selvinpäin kun kaikki muut oli ihan mukavasti alkoholin vaikutuksen alaisina. Porukkaa oli kauhee määrä niinkun aina ja kuuma, lähdettiin sitten joskus puoli kolmen aikaan ja pääsin kuskaileen kaikkia kotiin.

Ostokset
 
Tänään onkin ollut kiire päivä, kävin shoppaileen Skuxxin paidan ja rannekorun Design931 kaupasta. Piti saada vähän lisää manselaista mukaan reissuun :) Sitten oli kauppareissun aika ja äidille käymään, kun mummukin tuli sinne kyläileen. Nähtiin nyt viimeistä kertaa ennen reissua ja oli hieman haikeaa. Siellä vierähtikin pitkä aika ja nyt illalla tein tortilloja meille ja ollaan isän kanssa katsottu tässä Bondia. Kohta täytyykin mennä nukkumaan ja huomenna aloittaa aamusta pakkailu. Vielä en ole siis yhtään aloittanut pakkausta vaikka monta päivää on pitänyt. Suurinpiirtein kuitenkin tiedän mitä aion ottaa mukaan niin vielä ei se stressaa ihan liikaa. 
Nyt viime hetket Bondia ja sitten nukkuun.
Buona notte :) 

maanantai 3. helmikuuta 2014

Una settimana

Nyt jänskättää, enään viikko ja olen jo paikan päällä Italiassa! Tänään kaikki alkoi tuntumaan todemmalta kun kävin hoitamaan vakuutukset kuntoon ja aloin jopa miettimään mitä pakkaisin mukaan. Tai no pakkausosuudesta mietin niinkin paljon kuin yhdet kengät mukaan otettavaksi, valkoiset conssit. Klassikot jotka sopivat kaiken kanssa, muut kenkä- ja vaatevalinnat tuleekin sitten olemaan tosi vaikeat. Paljon  kuitenkin tulee ostettua sieltäkin, niin ei saa ylipakata.

Maisemat Tuomiokirkolle
Viikko meni pakatessa muuttolaatikoita ja muuttaessa, en edes tiennyt omistavani niin paljon tavaraa. Perjantaina sitten oli haikeat fiilikset kämpän luovutuksen takia. Silloin oli tietenkin otettava vika peilikuva hissistä ja maisemakuva partsilta. Se oli yhden aikakauden loppu, mutta kuitenkin uuden alku. Paljon hyviä muistoja löytyy kyllä siitä asunnosta ja kämppiselämästä muutenkin. Tätä tapahtumaahan piti myös juhlia ja tällä kertaa juhlimista oli jätskibileet :D Meillä ei ollut tuossa kämpässä siis pakastinta ja nyt Sara sai kämpän jossa oli. Luonnollisesti siis menimme jätskille Saran uuteen kämppään muuttolaatikoiden keskelle.

Viimenen kuva tuossa hississä

 Lauantaina olikin sitten aika juhlia mahdollisesti viimeistä baari-iltaa Suomessa hetkeen. Huhhuh oli kyllä hyvä ilta, vaikka sunnuntaina olikin pieni päänsärky seurana. Aloittelimme iltaa Saralla, sinne olin myös jäämässä yöksi koska asun nyt isälläni ja se on semikaukana keskustasta. Päädyimme menemään koskarin ravintolamaailmaan, osaksi Karri Koiran ja Ruudolfin keikan takia. Olen tyytyväinen baarivalintaan, koska oli kovin keikka hetkeen ja lähes eturivistä pääsi vielä katsomaankin sitä. Jätkät on kyllä ihan loistavia ja ihmeellisen kärsivällisiä. Jaksoi ottaa kuvia ihmisten kanssa vielä melkein tunnin keikankin jälkeen. Tietenkin sitten siinä ennen heidän lähtöä mentiin vielä heitä ahdistelemaan, heittään läpät ja ottamaan kuvat.

Karri Koira
Rudi ja Karri
 Sunnuntaina tuli koomailtua ja haettua siipiä darraruuaksi. Pääsin kotiin vasta kymmenen aikaan illalla ja menin melkein heti nukkumaan, tais vähän väsyttää. Tänään oli sitten aikainen herätys ja asioiden hoitamisen jälkeen hoidin verhot ikkunoihin tänne isäni kämppään ja muutenkin järjestelin tavaroitani tänne. Kohta alan vielä karsimaan vaatteita mitä en varmasti tarvitse mukaan reissuun.

Ciaoo!